AMANDA

(rulla ner för svenska)

Kuka? 🌿

Olen 30-vuotias helsinkiläinen vihreä kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja ja päivätöissäni johtava ympäristöasiantuntija. Autan työkseni organisaatioita muuttamaan toimintaansa ekologisesti kestäväksi ja kartoittamaan omia luontovaikutuksiaan.

Asun Käpylässä ja olen alunperin kotoisin kaksikielisestä kodista Helsingin Maunulasta. Ympäristöherätyksen koin lapsena, kun surin rakkaan lähimetsän häviämistä ja opin ihmisen aiheuttamista ympäristötuhoista ja ilmastonmuutoksesta. Ahdistus ympäristön tilasta vei lopulta Helsingin yliopistoon Viikin kampukselle opiskelemaan ympäristötieteitä. Halusin oppia luonnon toiminnasta ja ymmärtää, miksi ja miten ihminen tuhoaa muuta luontoa ympäriltään ja mitä sille voisi käytännössä tehdä.

Halu vaikuttaa käsillä olevaan ekokriisiin vei lopulta mukaan politiikkaan. Ensin Helsingin kaupunginvaltuustoon, sen jälkeen Vihreiden valtakunnallisen nuorisojärjestön johtoon ja lopulta töihin eduskuntaan, josta siirryin entisen ympäristöministerin Emma Karin ja Sitran kestävyysratkaisujen entisen johtajan Mari Pantsarin perustamaan luonto-yritykseen. Minulle on tärkeää toimia politiikassa ratkaisukeskeisesti ja yhteistyössä muiden puolueiden edustajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, tieteeseen ja faktoihin pohjaten sekä muita ihmisiä kunnioittaen. Kohta kahdeksan vuotta kuntapolitiikassa ja vihreiden luottamustoimissa on opettanut, että monimutkaisiin ongelmiin löytyy harvoin yksinkertaisia ratkaisuja ja että maailman muuttaminen tapahtuu välillä tuskaisen hitaasti, askel kerrallaan. Muutosta parempaan tapahtuu, mutta ei riittävän nopeasti.

Vihreän politiikan ja opintojeni ohella olen kirjoittanut kirjan huijarisyndroomasta yhdessä Silja Uusikankaan ja Sanni Lehtisen kanssa. “Huijareiden vallankumous – huijarisyndrooman yhteiskunnallisilla juurilla”, joka ilmestyi syksyllä 2021. Ympäristöasioiden lisäksi minulle on tärkeää edistää vähemmän suorituskeskeistä ja lempeämpää maailmaa, jossa ihmisen tausta ja voimavarat eivät automaattisesti määritä mahdollisuuksia elämässä. Työelämästä ja opiskelijuudesta on tehtävä siedettävää ja paineita höllennettävä. Pitää olla mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita ja tilaa myös epäonnistua. Ei voi olla niin, että ympäröivä yhteiskunta kuluttaa ihmisiä loppuun. Yhteiskunnan onnistumista mitataan sillä miten pidämme huolta heikoimmista.

Harrastuksiini kuuluu kaikenlainen luonnossa liikkuminen vaellus- ja melontaretkistä purjehdukseen sekä kestävyysurheilu, uusimpana innostuksena juoksuharrastus. Olen myös innokas lintuharrastaja. Entisenä kilpahiihtäjänä ja kilpauimarina sinnikkyys ja asioiden loppuunvieminen ovat kasvaneet osaksi luonnettani. Kirjallisuus ja musiikki ovat lähellä sydäntäni, klassinen ja improvisoitu pianomusiikki on rakas harrastus, jonka pariin palaan aina ajoittain.

Tekoja

Helsingin kaupunkipolitiikassa olen puolustanut luontoa, eläimiä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja pitänyt aktiivisesti esillä monimuotoisen kaupunkiluonnon ja riittävien viheralueiden turvaamisen merkitystä. Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä olen ollut mukana neuvottelemassa ja puolustamassa luontoalueiden tärkeyttä lukuisissa kaavapäätöksissä. Olen tehnyt muun muassa aloitteita Helsingin luonnon kokonaisheikentymättömyyden turvaamisestaHelsingin linnuston suojelun edistämisestä, Stansvikin metsien suojelusta, Sipoonkorven kansallispuiston laajentamisesta sekä metsästyksen kieltämisestä Helsingin ulkoluodoilla hallien ja uhnalaisten vesilintujen suojelemiseksi. Lisää tekemistäni aloitteista voi lukea täältä.

Olen ollut mukana neuvottelemassa lisärahaa Helsingin kouluille ja nuorille sekä monivuotista palkkaohjelmaa pienipalkkaisuudesta ja työntekijäpulasta kärsiville aloille. Olen myös tehnyt valtuustoaloitteen maksuttomien kuukautisvälineiden tarjoamisesta nuorille ja vähävaraisille, joka johti onnistuneeseen kokeiluun Helsingin kouluissa.

Toimiessani Vihreiden nuorten puheenjohtajana pidin paljon esillä ilmastokriisiin ja kestävään ruokajärjestelmään liittyviä teemoja. Esitimme muun muassa lihaveron käyttöönottoa ja turvetuotannon alasajoa. Olen myös pitänyt esillä sitä, kuinka ihmisten hyvinvointi ja ekologinen kestävyys on asetettava talouspuheen edelle.

Vem? 🌿

Jag är en 30 år gammal grön stadsfullmäktigeledamot från Helsingfors, ordförande för den gröna fullmäktigegruppen och till vardags ledande miljöexpert på företaget One Planet. Mitt jobb är att hjälpa organisationer att utveckla sin verksamhet för att bli mer ekologiskt hållbart och att kartlägga deras påverkan på naturen.

Jag bor i Kottby men kommer ursprungligen från ett tvåspråkigt hem i Månsas. Min miljömedvetenhet väcktes redan som barn när jag sörjde förlusten av en älskad närskog och lärde mig om människans påverkan på miljön och klimatförändringen. Miljöångest ledde mig så småningom till studier i miljövetenskap på Viks campus vid Helsingfors universitet. Jag ville lära mig om hur naturen fungerar, förstå varför och hur människan förstör naturen omkring sig och vad vi i praktiken kan göra för att stoppa detta.

Viljan att påverka den pågående ekokrisen ledde mig så småningom in i politiken – först till Helsingfors stadsfullmäktige, sedan till ordförande för De Grönas nationella ungdomsorganisation och senare till riksdagen. Därifrån gick jag vidare till att arbeta för naturföretag One Planet som grundades av den tidigare miljöministern Emma Kari och Sitras tidigare chef för hållbarhetslösningar, Mari Pantsar. För mig är det viktigt att bedriva politik med fokus på lösningar, i samarbete med representanter från andra partier och det civila samhället, baserat på vetenskap och fakta och med respekt för andra människor.

Nästan åtta år i kommunalpolitiken och i De Grönas förtroendeuppdrag har lärt mig att det sällan finns enkla lösningar på komplexa problem och att samhällsförändring ibland sker plågsamt långsamt, steg för steg. Förändring till det bättre sker, men inte tillräckligt snabbt.

Utöver min gröna politik och mina studier har jag skrivit en bok om bluffsyndrom tillsammans med Silja Uusikangas och Sanni Lehtinen: “Huijareiden vallankumous – huijarisyndrooman yhteiskunnallisilla juurilla”, som publicerades hösten 2021. Förutom miljöfrågor brinner jag för att främja en mindre prestationsinriktad och en mer skonsam värld, där en persons bakgrund inte avgör hens möjligheter i livet. Människor måste ha utrymme att prova på nya saker och misslyckas. Samhället ska inte slita ut människor – snarare borde samhället definiera sin framgång genom hur väl det tar hand om dem med minst resurser och privilegier.

På fritiden rör jag mig gärna i naturen – från vandrings- och paddlingsturer till segling och uthållighetsidrott. Jag äger en liten segelbåt på Skatudden, med vilken jag brukar göra turer ut i Helsingfors skärgård. Min senaste passion är löpning. Jag är också en entusiastisk fågelskådare. Som tidigare tävlingsskidåkare och simmare har jag fått en uthållighet och målmedvetenhet som präglar min personlighet. Litteratur och musik ligger mig varmt om hjärtat – särskilt klassisk och improviserad pianomusik, som jag återvänder till med jämna mellanrum.

Vad jag fått till stånd

I Helsingfors stadspolitik har jag försvarat naturen, jämställdheten och en ambitiös klimatpolitik samt hållit framme vikten av att bevara en mångsidig stadsmiljö och tillräckligt med grönområden. Jag har gjort fullmäktigemotioner om bland annat Helsingfors grönområden, för att främja skyddet av Helsingfors fågelliv och för att utvidga Sibbo storskogs nationalpark.

Jag har varit med och förhandlat om tilläggsfinansiering för skolor och ungdomar i Helsingfors samt om ett flerårigt löneprogram för branscher som lider av låga löner och brist på arbetskraft såsom till exempel småbarnsfostran. Jag har gjort en fullmäktigemotion om gratis menstruationsmedel för ungdomar och fattiga, vilket ledde till ett framgångsrikt pilotprojekt i Helsingfors skolor.

Under min tid som ordförande för Gröna unga var jag mycket aktiv i frågor som berörde klimatkrisen och ett hållbart matsystem. Vi krävde bland annat att en köttskatt skulle införas och att torvproduktionen skulle avvecklas. Jag har också argumenterat för att sätta människors välbefinnande och ekologisk hållbarhet före ekonomisk tillväxt.