Ympäristöministeriö julkisti eilen Suomen lajien uhanalaisuus 2019 -tutkimuksen, jonka hälyttävät tulokset kertovat luonnonsuojelun suuresta tarpeesta. 11,9 prosenttia maamme arvioiduista lajeista eli noin 2667 lajia ovat uhanalaisia ja 9 prosenttia silmällä pidettäviä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 420 uutta lajia on lisätty uhanalaisten listaan. Vaadimme, että seuraava hallitus pysäyttää hälyttävän uhanalaistumiskehityksen ja lisää luonnonsuojelun määrärahoja, jotta suojelutoimia pystytään lisäämään.

 

Suomen selkärankaisista eläimistä kolmannes on uhanalaisia. Suurin osa äärimmäisen uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten viherpeippo, peltosirkku, varpunen ja selkälokki. Äärimmäisen uhanalaisia nisäkkäitä ovat saimaannorppa, susi, naali ja ahma. Kaloista järvilohi, ankerias ja nieriä ovat myös vaarassa kadota. Myös sammalien, jäkälien, putkilokasvien, perhosien ja pistiäisten tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista. Hyönteislajeista uhanalaisia on noin 10 prosenttia.

 

Lajien monimuotoisuuteen vaikuttavat vahvasti ne ympäristöt, joissa lajit elävät. Viime joulukuussa julkaistun Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvion mukaan noin puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia. Tämä heijastuu suoraan niiden lajien elinmahdollisuuksiin, joille nämä ympäristöt ovat välttämättömiä. Siksi uhanalaisia lajeja voidaan useimmiten suojella juuri suojelemalla niiden elinympäristöjä. Metsäluonnon muutokset ovat 733 lajilla ensisijainen uhanalaisuuden syy ja avointen elinympäristöjen sulkeutuminen 639 lajilla. Suojelualueiden määrää on lisättävä!

 

Metsäluontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Nyt on korkea aika uudistaa Suomen metsätalous luonnon kannalta kestävälle pohjalle. Hakkuumääriä on vähennettävä ja METSO-ohjelman rahoitusta nostettava. Biotaloushuumasta on siirryttävä ekologisesti kestävään metsien käyttöön ja avohakkuut kiellettävä valtion mailla ja turvemailla.

 

Monimuotoinen luonto on elämämme edellytys. Hyvinvointimme ja taloutemme perustuu luonnon ekosysteemipalveluille, jotka tuottavat meille ravintoa, puhdasta vettä ja hengitysilmaa. Monimuotoiset ekosysteemit turvaavat nämä palvelut ja pystyvät myös paremmin sopeutumaan muutoksiin, joita ihmistoiminta ja esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa. Luonnon suojeleminen on paitsi itseisarvoisen tärkeää, myös meidän oman hyvinvointimme turvaamista. Nyt on korkea aika kääntää huolestuttava kehitys paremmaksi. Pysäytetään Suomen lajien uhanalaistuminen ja panostetaan luonnonsuojeluun!