Viime syksynä Helsingin budjettia laadittiin tilanteessa, jossa talouden tilannekuva näytti huomattavasti vaikeammalta. Taloustilanne kehittyi kuitenkin oletettua parempaan suuntaan ja siksi ehdotamme vihreissä nyt lisäpanostuksia koulutukseen. Meidän vaatimuksestamme budjettiin kirjattiin, että koronasta johtuvista kustannuksista johtuen budjetti voidaan poikkeuksellisesti ylittää. Me aiomme nyt vaatia että näin toimitaan.
Miksi vihreät olivat mukana budjettisovussa? Koska politiikka rakentuu kompromisseille. Teimme arvion siitä, että ilman mukana oloamme budjetti olisi ollut vielä tiukempi ja esimerkiksi koulutukseen olisi panostettu paljon vähemmän resursseja. Tämä panostus oli meille tärkeämpi kuin kipeästä kompromissista ulosjääminen ja sen kautta saatava mahdollisuus kritisoida lopputulosta. On hyvä muistaa, että budjettiesityksen laatii pormestari, joka tulee tiukempaa talouskuria kannattavasta puolueesta kokoomuksesta. Niukka pohjaesitys viitoittaa jo valmiiksi koko budjetin suuntaa. Vihreän pormestarin johdolla tilanne olisi toinen.
Mitä Helsinki aikoo tehdä kaikella ylijäämällä? Asiasta on uutisoitu ehkä turhan raflaavasti, sillä faktisesti Helsingillä ei ole 500 miljoonaa “löysää” käytettävänä mihin tahansa, vaan iso osa ylijäämästä käytetään investointeihin, jotka sisältävät esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan äärimmäisen tärkeitä raidehankkeita. Jonkin verran ylijäämää tarvitaan, jotta saamme kaupungille tärkeät investoinnit rahoitettua. Koronapandemian pitkittyessä tarvitaan ehdottomasti panostuksia lapsiin ja nuoriin, eli esimerkiksi koulutukseen ja mielenterveyspalveluihin.
Entä miksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on yhtäkkiä niin tiukassa tilanteessa? Helsingissä koulujen rahoitusmallia päätettiin muuttaa vuosia sitten siirtymäajalla, joka päättyi tämän vuoden vaihteeseen. Koulujen rahoitus ei mallissa vähentynyt, raha vain jakautuu hieman eri tavalla koulujen välillä. Vuosien siirtymäajasta huolimatta osa kouluista ei ollut valmistautunut tähän kovin hyvin, mikä tuli myös nyt esiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle jaettiin budjetissa rahaa enemmän kuin viime vuonna ja enemmän kuin mitä pormestari itse oli niukassa budjetissaan ehdottanut. Silti, rahaa olisi voinut panostaa vielä enemmän.