Saamelaisen sanonnan mukaan ihmisen ei pidä ottaa enempää, kuin tarvitsee. Tämä on meiltä suomalaisilta unohtunut. Hyödynnämme luontoa yli sen uusiutumiskyvyn. Meillä olisi paljon opittavaa alkuperäiskansoilta siitä, miten muun luonnon kanssa on mahdollista elää myös sopusoinnussa.

Saamelaiset kamppailevat kulttuurinsa ja elämäntapansa puolesta. Samalla kamppaillaan pohjoisen luonnon tulevaisuudesta. Metsäteollisuuden lyhytnäköinen voitontavoittelu ajaa liian usein metsien ja monimuotoisen luonnon edelle. Suurin osa saamelaissukujen perinteisistä porojen laidunmaista sijaitsevat valtion mailla, joilla metsähallitus harjoittaa yhä kiihtyviä hakkuita. Nämä metsät pitäisi suojella eikä hakata.

Hyviäkin uutisia olemme kuulleet. Hallitus suojeli juuri liki 6000 hehtaaria metsää Inarissa, kolmen paliskunnan alueilla. Tämä luo uskoa siihen, että merkittäviä tekoja luonnon puolesta voidaan saavuttaa. Tämä on kuitenkin vasta alku. Meidän on saatava yhä suurempi osa valtion metsistä suojelun piiriin.

Saamelaisilla tulee olla oikeus siirtää elämäntapansa tuleville sukupolville Saamenmaalla. Tämä vaatii rohkeita päätöksiä luonnon suojelemiseksi. Tällä hetkellä metsäteollisuuden ja kaivosteollisuuden intressit ovat kuitenkin ajaneet alkuperäiskansan oikeuksien edelle. Nyt olisi korkea aika korjata nämä epäkohdat.

Saamelaiskäräjälaki on vietävä maaliin tällä hallituskaudella.

Saamelaiskäräjälain aika on NYT.

Yhteiskirjoitus Janne Hirvasvuopion kanssa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2023.