Helsingin päätöksenteon suunta on muuttunut. Ensi vuoden budjettiesitystä on laadittu alun alkaen puolueiden yhteistyöllä sen sijaan, että kokoomuslainen pormestari ensin julkaisisi todella niukan talouskuria ajavan budjettiesityksen, johon muut puolueet taistelisivat julkisten ulostulojen siivittämänä lisää rahaa. Helsingin rahojen käytön ei tule olla liikaa yhden ihmisen varassa. Yhteisellä tekemisellä saavutetaan parempi ja tasapainoisempi lopputulos.

Aiempien vuosien haasteet budjettineuvotteluissa ja taloustilanteiden ennakoinnissa on näkynyt muun muassa koulutuksen budjetin pohjatietojen ongelmina. Siksi on todella hyvä, että nyt kokeiltiin uutta toimintatapaa, joka myös tuotti paremman lopputuloksen. Huoli avoimuuden puutteesta on tietenkin otettava vakavasti ja toimintatapoja kehitettävä tulevia vuosia ajatellen edelleen.

Nostoja budjetista:

Raidehankkeet etenevät ja pyöräväyliin investoimme enemmän kuin koskaan aiemmin.

Luonnon kulumista ehkäistään panostamalla riittävät resurssit uusien reittien ja muun infrastruktuurin kehittämiseen.

Koulutuksen perusrahoitus on turvattu ja tarpeet selvitetty perinpohjaisesti. Koulutuksen rahoitus kasvaa ensi vuonna noin 550 eurolla lasta kohden.

Toteutamme terapiatakuun.

Palkkaohjelmalla puutumme työvoimapulaan ja liian mataliin palkkoihin. 70 miljoonan euron koronapaketilla kurotaan hoitovelkaa ja -jonoja, satsataan oppimiserojen pienentämiseen ja tuetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoita.