Marinin hallituksella on nyt kova paine saada työllisyys nopeasti kasvuun. Syksyn budjettiriihen vaihtoehdot työllisyystoimiksi ovat olleet turhauttavaa kuultavaa. Kestävää työllisyyden parantamista olisivat pidemmällä aikavälillä vaikuttavat uudistukset, kuten panostukset maksuttomaan koulutukseen, sosiaaliturvan uudistaminen, mielenterveuspalveluihin panostaminen ja ylipäänsä töyntekoon kannustaminen – ei siihen pakottaminen.

Mutta koska politiikka välillä on todella lyhytjänteistä, halutaan työllisyyden parantamiseen pikaratkaisuja, mikä käytännössä tarkoittaa leikkauksia taloudellisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa olevilta opiskelijoilta ja työttömiltä. Monet valtiovarainministeriön ehdotuksista työllisyystoimiksi perustuvat siihen yksinkertaiseen olettamaan, että kun ihmisiltä leikataan sosiaaliturvasta he hakeutuvat pakon edessä töihin. Taustalla on yleinen oikeistolainen ajatus siitä, että ihmiset eivät ole töissä laiskuuttaan. Todellisuudessa syyt ovat mitä moninaisimmat ja tehokkaampaa olisi kannustaa, ei patistaa.

Otimme kantaa sen puolesta, että opiskelijoiden tukikuukausien leikkaaminen ja töihin patistaminen opintojen ohella ei ole kestävä ratkaisu, jos opiskelijat halutaan saada valmistumaan nopeammin. Opiskelijoiden toimeentuloa on systemaattisesti heikennetty viime vuosina, mikä on ollut todella suuri virhe, kun tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrää ja kannustaa opiskeluun. Leikkauksien sijaan tarvitaan tasokorotus opintorahaan ja panostuksia opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin.

Kannari luettavissa täältä.