Suomen on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite tarkoittaa Suomen kannalta hiilineutraaliuuteen pyrkimistä jo 2030, kun otetaan huomioon Suomen aiemmat päästöt ja historiallinen vastuu. Ilmastotoimilla alkaa olla kiire, ja seuraava hallituskausi tulee olemaan käänteentekevässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Seuraavan hallituskauden alussa onkin tärkeää asettaa riittävän tiukat päästövähennystavoitteet, jotta ilmastotoimet eivät jää vain puheiden tasolle.
Tavoitteet korkealle: hiilineutraali Suomi 2030 ja vähintään 60 % päästövähennykset vuoden 1990-tasosta
Heti hallituskauden alussa on sovittava sitovista tavoitteista. Hiilineutraaliuuteen tuli pyrkiä jo viimeistään 2030, mikä edellytää vähintään 60 % päästövähennyksiä vuoden 1990-tasosta sekä hiilinielujen merkittävää kasvattamista. Suomen on laadittava toimenpideohjelma päästötavoitteisiin ja hiilineutraaliuuteen pääsemisestä. Asetetaan eräpäivät fossiilisten polttoaineiden käytölle. Turpeenpoltosta tulee luopua pikimmiten, maakaasusta ja polttoöljystä viimeistään 2030-luvulla.
2. Kasvatetaan hiilinieluja – suojellaan metsät ja suot ja tehostetaan maatalouden hiilensidontaa
Metsät ja suot ovat merkittävimmät hiilinielumme ja -varastomme. Tutkimukset ovat osoittaneet kuinka metsiemme hiilinielut ja -varastot ovat suurimmillaan matalilla hakkuutasoilla. Tämän vuoksi metsähakkuita on pienennettävä ja metsähallituksen tulostavoitteita laskettava. Tuetaan metsänomistajia metsänkasvattamisessa kasvatusmaksulla. Toteutetaan soidensuojeluohjelma ja kielletään avohakkuut turvemailla ja siirrytään valtion metsien hoidossa jatkuvaan kasvatukseen. Otetaan käyttöön hiiltä sitovia viljelymenetelmiä maataloudessa ja tehostetaan maaperän hiilensidontaa.
3. Luovutaan ilmastolle haitallisista yritystuista
Suomi tukee edelleen saastuttavaa teollisuutta joko suoraan tai verohelpotuksin miljardeilla euroilla. Fossiiliteollisuuden yritystuista on luovuttava mahdollisimman nopeasti ja teollisuutta ohjattava ilmastokestävään suuntaan. Esimerkiksi dieselin, työkoneiden ja turpeen alennetuista verokannat, kaivosten alennettu sähkövero, päästökauppakompensaatiot sekä teollisuuden energiaverojen palautukset ovat yritystukia, joista pitäisi luopua.
4. Tehdään liikenteestä päästötöntä
Viidennes Suomen päästöistä tulee liikenteestä. Liikenteen sähköistäminen ja saastuttavien liikkumismuotojen rajoittaminen ovat tärkeitä keinoja vähentää liikenteen ilmastokuormitusta. Otetaan käyttöön ruuhkamaksut kaupunkialueilla ja rakennetaan uusia asuinalueita julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Kielletään uusien polttomoottoriautojen myynti vuoteen 2027 mennessä. Tuetaan sähköautojen hankintaa, otetaan sähköautot käyttöön työsuhdeautoina ja laajennetaan latausverkkoa. Otetaan käyttöön lentovero ja lopetetaan Suomen eteläisten lentokenttien valtiontuki.
5. Vähemmän lihaa ja eläintuotantoa, enemmän kasvisruokaa ja kasviperäistä tuotantoa
Ruoantuotanto ja kulutus aiheuttavat viidenneksen suomalaisten kulutusperäisistä päästöistä. Vähentämällä lihan ja maitotuotteiden osuutta ruokavaliosta voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Maataloustuottajia on tuettava siirtymässä eläintuotannosta kasviperäisten proteiinien ja muiden viljelykasvien tuotantoon kohdistamalla maataloustukia uudelleen. Lihan hintaa on nostettava ottamalla käyttöön lihavero, joka ohjaa kuluttajia kasviperäisemmän ruokavalion pariin. Julkisessa ruokailussa kasvisvaihtoehdoista on tehtävä oletusvaihtoehto.
Ennakkoäänestys on käynnissä 9.4 asti ja vaalipäivä koittaa 14.4.2019. Minua voi Helsingissä äänestää numerolla 39!
