Tällä viikolla Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistiin kansainvälinen tutkimus, jossa varoitettiin siiitä, että lähivuosikymmeninä noin 40 prosenttia hyönteislajeista on kuolemassa sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto. Tällä hetkellä lajeja kuolee sukupuuttoon ennätysvauhtia ja Suomessakin puolet elinympäristöistä ovat uhanalaisia. Uhkana on, että menetämme jopa 38 – 46 % luonnon monimuotoisuudesta vuoteen 2050 mennessä, ellei vaikuttaviin toimiin ryhdytä heti. Yhdeksän vuotta sitten maailman maat kerääntyivät yhteen ja sopivat monimuotoisuuskadon pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä. Nyt vuoden 2019 alussa, kun tavoitteiden saavuttamiseen on aikaa enää alle kaksi vuotta, näyttää epätodennäköiseltä, että tavoitetta tullaan saavuttamaan. Meidän on kuitenkin mahdollista kääntää huolestuttavan kehityksen suunta parempaan päin.
Vuonna 1992 Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa määriteltiin biologinen monimuotoisuus (biodiversiteetti) kaikkien elävien eliöiden sekä niiden elinympäristöjen moninaisuudeksi ja vaihteluksi. Tällöin tunnistettiin tarve ei pelkästään lajien, vaan yleisesti kaiken biologisen monimuotoisuuden suojelulle. Vuonna 2010 tuleva vuosikymmen julistettiin YK:n biodiversiteetin vuosikymmeneksi. Samaan aikaan sovittiin niin sanotuista Aichi-biodiversiteettitavoitteista osana biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta.
Luonnon monimuotoisuus ei koske pelkästään erillisten lajien, kuten perhosten, sammakoiden tai tiikereiden suojelua. Kyse on myös maapallon säilyttämistä elinkelpoisena meille ihmisille. Olemme osa luontoa ja riippuvaisia siitä. Hyvinvointimme ja taloutemme perustuvat luonnon tuottamiin ekosysteemipalveluihin, jotka tuottavat meille ravintoa, puhdasta vettä ja hengitysilmaa sekä melkein kaikkea, mitä tarvitsemme elämiseen. Monimuotoiset ekosysteemit turvaavat nämä palvelut ja pystyvät myös paremmin sopeutumaan muutoksiin, joita ihmistoiminta ja esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa. Tällä hetkellä ihmistoiminta uhkaa globaalisti luontomme tasapainoa. Luontoa on suojeltava myös tulevien sukupolvien elämän edellytysten turvaamiseksi.
Silti Suomessakin puolet elinympäristöistä ovat uhanalaisia. Vanhoja metsiä suojellaan liian vähän, ja etenkin Etelä-Suomessa on suuri puute luonnonsuojelualueista. Suomi ei ole luonnonsuojelun mallimaa, vaan monimuotoisuus heikkenee täällä aivan kuten muuallakin. Luonnonsuojelun määrärahat ovat häviävän pieni osa valtion kokonaisbudjetista, mutta ne ovat ensiarvoisen tärkeitä suomalaisen luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Vuonna 2019 budjetin 55,5 miljardista käytetään vain noin 0,2 prosenttia luonnonsuojeluun. Ei siis ole mikään ihme, että kuudetta sukupuuttoaaltoa ei näillä panostuksilla pystytä pysäyttämään. Nyt tarvitaan päätöksentekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään nykyistä kunnianhimoisemmin työtä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi. Alla lista toimista, joita Suomen seuraavan hallituksen tulisi toteuttaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
- Suomen seuraavan hallituksen on ymmärrettävä monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto kaiken ihmistoiminnan edellytyksenä.
- Lisätään luonnonsuojelun määrärahoja 100 miljoonalla eurolla.
- Toteutetaan soidensuojeluohjelma.
- Tavoitellaan YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista 17 % suojelutasoa Suomen maa-alueilla.
- Nostetaan METSO-ohjelman rahoitusta niin, että 10% Etelä-Suomen metsistä saadaan suojelun piiriin.
- Lopetetaan avohakkuut valtion mailla.
- Lisätään lajiensuojelun keinoja ja rahoitetaan uhanalaisten lajien levinneisyyden ja ekologian selvittämistä ja varmistetaan lajitietokeskuksen riittävä rahoitus.
- Toteutetaan uhanalaisten lajien suojelun toimenpideohjelman toimet.
- Päivitetään vesilaki siten, että vesirakentamisen aiheuttamat kalataloushaitat minimoidaan.
- Panostetaan monimuotoisuuden suojeluun myös kaupunkialueilla ja maataloudessa. Pidetään huolta kattavista ekologisten käytävien verkostoista kaupungeissa ja monimuotoisuutta tukevista viljelymenetelmistä maataloudessa.
Lisälukemista:
WWF:n Living Planet Report 2018
